[Liidin] Riippuliidon "harjoituskisat" 20.-22.7.

[Vesa Lappalainen]

Tulokset:

    http://users.jyu.fi/~vesal/riippu/rltuloksia.html


Rautavaaralla oltiin, saunottiin ja paistettiin kalaa, makkaraa sekä 
lettuja.
Myös vähän lennettiinkin.  Enempikin väkeä olisi mahtunut.

Pe 20.7: Rata 30. Purtsikat sama rata.
     Tuuli oli sen verran kova, ettei kellään ollut oikein lentointoa.
     Tehtävä oli suunniteltu Säyneisiin, eli ihan kuitenkin inhimilliseen
     maastoon.  Illalla kelin rauhoituttua Kauko, Kari V sekä Topi
     ottivat hinauksia ja Topi lensi tarkkarin.  Vieläkin keli
     oli aika pomppuista.

La 21.7: Rata 23. Purtsikat 18.
     Aamupäivällä oli hieman keliä.  Hinaukset purtsikoiden kanssa
     ristiin, ja purtsikat halusivat mennä ensin.  Kun lopulta puolenpäivän
     jälkeen saimme vetäistä narun 18 kynnyksen yli, niin yksi hinaus
     ehdittiin ottaa (Vesa) ja sitten alkio sade.  Illalla muutama
     lento Topille.

Su 22.7: Rata 23. Purtsikat 23.
     Koska ylätuuli oli n. 25 km/h ja 260 astetta, eikä kellään ollut himoa
     lähteä itään sortumaan, pistettiin tuulen voimaan nähden "hullu"
     tehtävä, eli vastatuuleen 13.8 km Jumisen suuntaan ja takaisin 2x (15
     km päähän 28.8 km päässä olevasta pisteestä, lähes sama tehtävä kuin
     SM11 viimeisenä päivänä).

     Ihan vakavissaan tuon lentämiseen ei tietysti uskottu.  Itse otin ekan
     hinauksen ja irrotuksen jälkeen nousuvauhti vain kiihtyi.  3 m/s
     1300 m pohjiin vain 1.5 km sortuneena. Pari pilvisiirtoa ja
     edistymistä oli tullut irrotukseen nähden jo reilu kilometri :-)

Matti pääsi noina aikoina starttaamaan.
     Otin pitkän liu'un Korpiselle ajatuksena, että mennään peltoon niin 
paljon
     vastatuuleen kuin mahdollista. Sitten sieltä tulikin 500 m korkeudessa
taas vastaan 1.5 m/s joka  kasvoi reiluksi parimetriseksi.
     Noin hivuttautuen ja nostoissapitkään vastatuuleen ajaen olikin
     käännepiste jo ihan hollilla.   Nosto tuli kuitenkin ennen sitä 
vastaan.
     Jämillä vastaavassa tilanteessa päätin ottaa ensin käännepisteen ja
     palata takaisin  ja sehän meni peltoon.  Nyt taktiikka onnistui ja 
kantava alue
     yltikin käännepisteelle saakka ja sitten saikin vain rauhassa
     sortua takaisin kentälle.  Pohjatkin olivat jo 1500 m.

     Samaan aikaan Matti taisteli 6 km pohjoisemmassa vastatuuliosuutta.
     Oma kentälle tulo ei onnistunut täysin, kun pilvet menivät 
pohjoisesta ohi.
Nosto piti jättää kesken ja liukua kentälle kääntämään
     vajaassa 1000 m.  Aikaa oli kulunut vajaa puolitoista tuntia.
Tästä vastatuuleen liukua 2 km ja korkeus
     olikin huvennut alle 500 m eikä pilviä päällä.  Onneksi tutut
     paikat antoivat vähän potkua ja kohta oltiin takaisin kentällä
     1000 m.  Tosin 1 km äskeisin käännöksen takana.  Uusi yritys
     ja taas tuli 1 km takkiin.  Liuku vastatuuleen ja korkeutta enää
     alle 400 ja vanha paikkakaan ei antanut kuin pientä tönimistä
     millä ajautui taas km kentän taakse.  Sieltä liuku saunan kulmille
     alle 300 m, josta lähtikin parimetrinen millä pääsi 900.  Samassa
     nostossa molemmat Karit.  Pasi näytti menevän pohjia pitkin
     vastatuuleen, mutta päätyi lopulta Korpisen pelloille.
     Matti käänsi noina aikoina 1000m korkeudessa 3 km Jumisesta
     pohjoiseen.   Pienen  vastatuulikorjauksen jälkeen oma nosto hieman
     parani ja päästiin taas pohjiin, tosin 4.5 km kentän takana.
     Samaan aikaan Matti oli jo takaisin kentällä ja suuntasi takaisin
     pohjoiselle reitille laskupaikattomuutta uhmaten.

     Liulla pääsin 2 km kentän  länsipuolella, missä 2-paikkainen
     purtsikka nousi hiekkakuoppien likellä. Korkeus tosin meni 500.  Tästä
     2-3 m/s melkein pohjiin ja  pohjoisemmaksi Näätämäen päälle.
     Matti oli vielä 2.5 km pohjoisempana ja kaikki purtiskat suunnistivat
     samoille seuduille saderintaman reunaan.  Seuraava liuku
     olisi pitänyt ottaa Matin perään, mutta Korpisten parempi
     laskumaasto houkutteli enemmän.  Korpisella pääsin vielä
     1450 m ja siitä olisi hyvin voinut mennä edellisen legin
     paluureitille, missä Mattikin nyt meni.  Pieni etelämmässä oleva
     kehittyvä pilvi kuitenkin houkutteli enemmän, petti ja
     ei antanut juuri mitään.  Sitten enää liukua vastaiseen
     ja heikoissa sortuminen takaisin Korpiselle.  Pintatuuli
     näytti niin hirveältä, että valkkasin suurimman pellon
     ja lähes paikalleenhan sinne tultiinkin.  Kun liidin oli lietelantaa
     levitetyn pellon mitan kantamisen jälkeen parkissa alkoikin jo sade.
     Matka katksei hieman uskon puutteeseen, ehkä 3 tunnin
     harha kelin loppumisesta (oikeasti kello ei  ollut edes 15).

     Matti veti 5 km liulla poikittain Jumisen eteläpuolelle
     160 metriin ja sitten pari metrinen veikin vääntämisen jälkeen
     tonniin, mistä käännepisteen sai napattu vajaassa 800 m,
     pitkä 6 km liuku Korpiselle ja 300 m josta 3 m/s kentälle
     riittävät 900 m.  Tosin liun aikana korkeutta tuli vielä lisää
     ja kentällä sateen reunassa olikin vielä vajaa 900 m.
     Lasku keskelle kenttää melkoiseen tuuleen.  Matilla
     todella hieno lento tehtävälle jonka ei pitänyt olla
     mahdollinen.

     Kentällä satoi ja tuuli.  Sateen metyä keli heman rauhoittui
     ja Ninni sai otettua varjoliitäjien kanssa paikallislentoja.
     Karit eivät enää hiipuvaa keliin yrittäneet.


     Hyvä osoitus siitä, että vastatuuleenkin voi lentää kun valkkaa
     ne parhaat nostot ja liukuu nostolinjoja pitkin.
     Tätä kannattaisi harjoitella enemmän.  Myötätuuleen lennettäessä
     voi käyttää mitä nostoa vaan, mutta tällaisessa kelissä huono
     nosto vain heikentää tilannetta.  Tosin ilmassakin pitää
     pysyä, eli pakko se huonokin joskus kelpuuttaa.
     Pyöriäkkö vai eikö, siinäpä pulma?


Vesa




-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: <http://lists.jyu.fi/pipermail/liidin/attachments/20120725/cf00fe93/attachment.html>