[Liidin] Vieläkö pelittää?

[Jukka Juvankoski]

From:  Aarno Isomäki <aarno.isomaki at pp.inet.fi>
Date:  Fri, 10 Dec 2010 21:14:11 +0200
To:  <liidin at lists.jyu.fi>
Subject:  Re: [Liidin] Vieläkö pelittää?


><RSS- Feedien
>> käyttäminen
>
>aina kun nään useamman ulkomaankielisen sanan/lyhenteiden käyttämisen
>peräkkäin, mulla tulee semmonen hylkimisreaktio! :)
>tää tietty johtuu ainoastaan tästä kielivammaisuudestani.
>
>voitko jukka ihan lyhyesti ja kansantajuisesti selventää, mitä nuo
>kirjaimet/oudot sanat tarkoittaa ja kuinka niitä voisi tavan tallaaja
>hyödyntää kommunikoinnissaan ?
>
>

Itse käytän enimmäkseen Googlen http://www.google.fi/reader/ lukijaa joka
löytyy niin normi tietokoneympäristöön ja tietysti kännykkään, eli
iPhoneen.  RSS- Feedeillä pystyn helposti seuraamaan tuhansia www-
sivustoja ja foorumeita, mutta ŠŠ

Mikä on RSS?
RSS (Really Simple Syndication) on virallisen määritelmän mukaan
XML-kieleen perustuva sisältöprotokolla.
 Yksinkertaisemmin
selitettynä RSS-syöte on yleensä verkkopalvelun tarjoama tiedosto, joka
sisältää säännöllisesti päivittyvää sisältöä.
RSS-syöte voi sisältää vaikka uusimmat uutiset tai artikkelit. Esimerkiksi
Jorkki.com tarjoaa RSS-syötteen
videoista <http://videot.jorkki.com> ja kilpailuista
<http://kilpailut.jorkki.com>.
RSS-syötteestä käytetään myös termejä RSS-virta ja RSS-feed.


RSS-syötteen ideana on, että verkkopalvelun käyttäjän ei tarvitse
vierailla palvelussa itse nähdäkseen, onko sinne tullut
uutta sisältöä. RSS-syöte annetaan erityisesti sitä varten kehitetyn
ohjelman seurattavaksi. RSS-syötteiden lukemiseen
tarkoitettuja ohjelmia sanotaan RSS-lukijoiksi. RSS-lukija käy
tarkistamassa säännöllisin väliajoin RSS-syötteestä,
onko sinne ilmestynyt uutta sisältöä. Jos uutta sisältöä on julkaistu,
ohjelma ilmoittaa siitä käyttäjälle samaan tyyliin
kuin hän saisi sähköpostia.

RSS-syöte sisältää ainakin uutisen otsikon ja URL-osoitteen. Monet
palvelut tarjoavat RSS-feedissään
myös koko uutisen sisällön, jolloin verkkosivulla ei enää tarvitse
vierailla ollenkaan, sillä uutisen voi lukea kokonaan
RSS-lukijalla. Erityisesti blogit tarjoavat usein tätä mahdollisuutta.




RSS-syötteen seuraaminen
RSS-syötteen seuraamiseen tarkoitettuja ohjelmia on useita erilaisia.
Useimmat käyttävät Internet-selaimeen tai sähköpostiohjelmaan
asennettavaa lisäosaa, mutta on olemassa myös puhtaita ainoastaan
RSS-syötteiden seuraamiseen tarkoitettuja
ohjelmia. Tässä esittelemme jokaisesta luokasta yhden helppokäyttöisen
ilmaisohjelman ja
annamme pikaohjeen, miten RSS-feed lisätään ohjelmaan.

* RssReader 
<http://www.jorkki.com/apaja/ohjelmat_internet/1147740181_RssReader.php>
RssReader on erittäin helppokäyttöinen puhdas RSS-lukija.

Valitse Add ja anna syötteen osoite. Ohjelma hoitaa loput.


* Thunderbird 
<http://www.jorkki.com/apaja/ohjelmat_internet/1114511231_Thunderbird.php>
Sähköpostiohjelma ja RSS-lukija samassa paketissa.

Valitse File » New account » RSS News & Blogs. Anna tunnukselle nimi.
Valitse nyt luomasi tunnus ja valitse Manage subscriptions » Add. Anna
RSS-feedin URL-osoite.
Voit lisätä saman tunnuksen alle niin monta RSS-syötettä kuin haluat.

Uudet uutiset tulevat tästä lähtien samaan tyyliin kuin sähköpostiviestit.


* Opera 
<http://www.jorkki.com/apaja/ohjelmat_internet/1114509983_Opera-8.5.php>
Opera on Internet-selain, jossa on mukana myös RSS-lukija.

Selain tunnistaa RSS-tiedoston automaattisesti, kun avaat RSS-syötteen
sisältävän linkin. Tällöin selain kysyy, haluatko tilata syötteen.
Vastaamalla kyllä, selain lisää syötteen
seurattavien joukkoon.

Selaimen yläpalkissa on Feeds-valikko, jonka kautta RSS-syötteitä luetaan
ja hallitaan. Valikkoa ei välttämättä näy, jos
et ole vielä tilannut yhtään syötettä.

Jos RSS-syöte ei ole xml-päätteinen, selain ei välttämättä tunnista sitä
automaattisesti.
Tällöin se täytyy lisätä manuaalisesti: Feeds » Manage feeds » New. Anna
URL-osoite ja valitse, kuinka usein RSS-syöte tarkistetaan.


* Hyviä RSS-ohjelmia on vähintäänkin satoja. Mikäli et käytä edellä
mainittua selainta tai sähköpostiohjelmaa, ei hätää.
Todennäköisesti myös nykyiseen selaimeesi tai sähköpostiohjelmaasi löytyy
lisäosana RSS-lukija. On mahdollista,
että sellainen on jo valmiina ohjelmassa, mutta et ole vain huomannut
sitä. Lisäosia selaimiin ja sähköpostiohjelmiin kannattaa
etsiä ensin ohjelman virallisilta kotisivuilta ja sen jälkeen esimerkiksi
Googlella <http://www.google.fi>.




RSS-syötteen edut ja haitat
Kuten jo aiemmin tuli ilmi, RSS-syöte on verkkopalvelun käyttäjälle
erinomainen apuväline. Aikaa säästyy, kun
tieto suosikkisivun päivityksestä tulee automaattisesti. RSS-syöte sopii
hyvin myös
uutisten seuraamiseen.

RSS-syötteessä on tosin varjopuoliakin. RSS-syötteiden seuraaminen
kuormittaa huomattavasti erityisesti suosittujen
verkkopalveluiden palvelimia. Yksi käyttäjä ei tietenkään kuormita
palvelinta paljon, mutta kun tilaajia on
kymmeniä tuhansia, on kuormitus jo huomattava. Ongelmaa pahentaa vielä
se, että monet käyttäjät valitsevat RSS-lukijan asetuksista
RSS-syötteen tarkistusväliksi mahdollisimman pienen aikamääreen.
Joissakin ohjelmissa tarkistusväli on oletuksenakin
ainoastaan 5 minuuttia. Voit varmaan kuvitella, kuinka paljon palvelin
kuormittuu, jos esimerkiksi 20 000 käyttäjää lataa
RSS-tiedoston 5 minuutin välein. Noilla luvuilla päästään lukemaan 67
latausta sekunnissa. Jotkut asiantuntijat ovatkin
verranneet suosittua RSS-feedia DOS-hyökkäykseen, jossa tiettyä
verkkopalvelinta kuormitetaan esimerkiksi verkon
kautta kaapattujen tietokoneiden armeijalla.

Edellä mainittua kuormitusongelmaa voidaan lieventää pidentämällä
RSS-syötteiden tarkastusväliä. Suosittelenkin kaikille,
että asettavat RSS-feedien tarkastusväliksi vähintään 60 minuuttia. Ei
maailma siihen kaadu, jos et olekaan lukemassa
uusinta uutista heti ensimmäisellä minuutilla. Sitä paitsi kaikista
ohjelmista löytyy tarvittaessa
"Tarkista RSS-feedit nyt"-toiminto, joten pienelle tarkastusvälille ei
oikeastaan ole edes mitään hyviä perusteita.
Päin vastoin. Jotkut palvelut nimittäin seuraavat RSS-syötteiden lataajia
ja jos he huomaavat jonkun
lataavan syötettä tarpeettoman usein, voidaan kyseisen henkilön IP-osoite
laittaa mustalle listalle. Tällöin
käyttäjä ei voi ladata syötettä ollenkaan.

RSS-syötteillä on myös eräs toinen negatiivinen puoli, mutta se koskee
lähinnä kaupallisten palveluiden ylläpitäjiä.
Jos käyttäjät seuraavat ainoastaan RSS-feedia, varsinaisen sivuston
kävijämäärä vähenee ja tätä myötä myös mainos- ja
muut tulot pienenevät. Moni ylläpitäjä näkeekin RSS-syötteen seuraajan
enemmänkin loisena kuin arvokkaana käyttäjänä.
RSS-syötteen seuraaja nauttii ilmaisesta sisällöstä ilman mainoksia, sillä
RSS-syötteet eivät yleensä sisällä mainoksia ja
jos sisältävät, ne on helppo filtteröidä siitä pois. Tämän takia monet
kaupalliset sivustot eivät tarjoa ollenkaan
RSS-syötteitä.